Koulukirjarahapurkki

Sadat lukiot avaavat taas ovensa uusille ja vanhoille opiskelijoille ensi ja seuraavan viikon kuluessa. Toiset lukiolaisista odottavat koulun alkua ja toiset eivät. Tänä vuonna lukiotaipaleensa aloittavia varmasti jännittää uusi koulu, uudet luokat, uusi opiskelusysteemi. Uuden lukiolaisen vanhempia jännittää moinen muun asian lisäksi se, miten kustannuksista selvitään.

Vuosi sitten kesäkuussa istuin Kouvolan Yhteislyseon auditoriossa, jossa oli info vanhemmille, joiden nuoret oli valittu heille opiskelemaan. Kävimme läpi perusasioita nuoren tulevasta lukiourasta. Infoa oli ainevalinnoista, oppituntien pituuksista, viiden jakson järjestelmästä ja tietenkin lukion kustannuksista. Monestakin suunnasta aina kuulee ”miten kallista lukio on”, mutta kukaan ei ole koskaan heittänyt kehiin mitään eksaktia summaa. Itse opettajana toimineena minulla oli suht ajantasainen tieto siitä, mitä oppikirjat oikeasti maksavat ja olin jonkin verran asiaa päässäni laskeskellut, mutta onhan se ihan eriasia, kun lukema laitetaan nenän eteen. Nelinumeroisesta summasta puhutaan ja se ei ala ykkösellä, etenkään, jos kaikki kirjat ostaa uutena.

Tervetuloa-kirjeen mukana oli tytölle tullut kirjalista, sitä tuijottaessa olisi monet neuvot olleet kalliit. Ensimmäiset kirjathan tuli ostettua ennen ensimmäistä kolupäivää. Ennen seuraava jaksoa olimme onneksi oppineet jo monta kikkaa kirjojen hankkimiseen edullisemmin.

Painettu kirja, digikirja vai digipaketti

PAINETTU KIRJA on se ihan perinteinen oppikirja. Fyysisesti kosketeltavissa. Siinä on kannet ja sivut. Se laitetaan laukkuun tai reppuun ja raahataan mukana. Kirja on meille kaikille (toivottavasti) tuttu.

DIGIKIRJA on oppikirja sähköisessä muodossa. Sitä ei ladata koneelle, vaan opiskelija saa koodin, jolla hän aktivoi itselleen kirjan käyttöoikeuden (yleensä) kustantajan nettisivuilla. Digikirja on siis samalla verkkokirja. Jotta digikirjaa voi käyttää, pitää käytettävissä olla internetyhteys. Digikirjan (käyttöoikeuden) voi ostaa kirjasta riippuen 6-48 kuukaudeksi. Kun aika menee umpeen, ei kirjaa voi enää käyttää.

DIGIPAKETTI pitää sisällään sekä PAINETUN KIRJAN että DIGIKIRJAN. Sinulla on siis molemmat, sekä fyysinen kirja että käyttöoikeus digikirjaan.

Mikä pitäisi valita ja miksi?

Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Ensinnäkin kouluilla ja opettajilla voi olla hyvinkin tiukat linjaukset siitä, pitääkö oppilaalla olla painettu kirja vai digikirja.

Meidän lukiolaisen kirjalistassa luki ”suosittelemme digikirjoja”. Neidin omien sanojen mukaan, pääsääntöisesti opettajat kuitenkin etenevät painetun kirjan mukaan. Ai miten niin etenevät jonkun mukaan? Onko sillä väliä mennäänkö painetun kirjan mukaan vai digikirjan mukaan? En tainnut mainita, että nämä kirjat eivät aina mene ihan yksi-yhteen vaikka näin digiaikana voisi niin kuvitella. Melkoisia kuperkeikkoja tehtiin, kun neiti oli saanut äikäntehtävän painetun kirjan mukaan ja hänellä oli vain digikirja. Tekstiä, johon tehtävässä viitattiin, ei löytynyt ollenkaan. Ei vaikka selattiin kaikki luvut läpi. Lopulta tytön kaveri laittoi tekstistä kuvan. Paha lukea tekstiä sivulta x, jos digikirjassa ei ole sivunumeroita ollenkaan. Digikirja ei siis ole kuin verkkolehti, jonka sivuja voi selailla, vaan siellä valikoita, joiden kautta aukeaa kappaleet jne..

Uusien oppikirjojen hinnat

Painettujen kirjojen hinnat on yleensä kolmesta kympistä ylöspäin. Poislukien esimerkiksi äidinkielen tehtäväkirjat, jotka maksavat alle kaksikymppiä (nyt puhun Särmästä).

Alla ruotsin oppikirja Fokuksen kolmannen kurssin oppikirjan hinnat. Ensin oleva hinta on kanta-asiakkaan (Pöllöklubin) etuhinta ja suluissa oleva kirjan normaalihinta. Huomaa hintaero normaalihintaisen painetun kirjan ja digipaketin välillä! Puolitoista euroa lisää painetun kirjan hinnan päälle ja saa myös digikirjan.

Miten meillä hoidetaan oppikirjarumbaa?

Tästä eteenpäin kun puhun kirjasta, on kyseessä painettu kirja.

Kielet

Olemme tehneet tytön kanssa diilin, että kielten kirjat ostamme digipaketeina. Miksi? Kielten paperikirjoissa on paljon aukkotehtäviä, jotka on käytetyissä paperikirjoissa pääsääntöisesti tehty. Tehtävät siis. Siihen kirjaan. Ei auta, vaikka kuinka kumittaisi. Sieltä ne läpi kuitenkin näkyy. Pitää päästä tekemään kielten tehtävät itse, omilla aivoilla ja omin pikkukätösin.

Digikirjassa aukot on tyhjiä ja ne voi sinne ihan itse täyttää, mutta meidän neiti suosii paperikirjoja. Helpompi ottaa vaikka autoon mukaan, jos haluaa reissussa lukea kokeeseen. Eikä aina tarvitse tuijottaa näyttöä.

Syy siihen, miksi ei tyydytä pelkkään paperikirjaan piilee usean kielen koulupäivissä. Jos sattuu samalla päivälle saksaa, ruotsia ja englantia ja joku sellainen oppiaine, jonka tunnilla varmasti tarvitsee läppärin, on helpompi jättää paperikirjat kotiin ja hoitaa ne tunnit digikirjoilla, kun läppäri on kuitenkin pakko olla silloin mukana. Digipaketti on meillä siis lähinnä mukavuuskysymys.

Tyttö tietää kirjoittavansa kaikki kolme kieltä, joten kielten kirjoja meillä ei myydä eteenpäin ennen kuin vasta kirjoitusten jälkeen. Jos joku kirjat silloin haluaa (täytettynä) ostaa.

Tässä kohtaa melkoinen pommi meidän perheen lompakolle on se, että tytöllä on alkavan kouluvuoden aikana viisi englannin kurssia, neljä ruotsin kurssia ja kolme saksan kurssia. Auts. Pyöreästi se tekee 480 € yhden kouluvuoden kielten kirjoista. Kustannuksia tasataan sillä, että kirjoja ei osteta nyt syksyllä kerralla, vaan aina tarvittavat kirjat ennen jokaisen jakson alkua.

Tytön alkavan lukuvuoden kielten oppikirjat. Kolme ruotsin kurssia, neljä saksan kurssia ja viisi englannin kurssia..

Reaaliaineet

Reaaliaineiden kirjat meillä ostetaan käytettynä. Tytöllä on muutama luottokaveri ylemmällä vuosiluokalla, keneltä ostaa kirjat suoraan. Jos jonkun oppiaineen kirja vielä puuttuu jakson alkaessa, laittaa tyttö kuvan snäppistooriin (teidän teini tietää mistä puhun). Kuvassa on kuvat jokaisesta puuttuvasta kirjasta ja ”ostetaan tai vuokrataan, tarjoa viestillä”. Muutamassa tunnissa on yleensä kirjat kasassa. Jos samaa kirjaa tarjotaan useammalta suunnalta, valitaan yleensä edullisempi, jos se on hyväkuntoinen. Samallakin vuosiluokalla olevilta kirjoja voi joskus ostaa, koska kurssit ovat eriaikaan. Jollakin terveystiedon 1 kurssi on ensimmäisessä jaksossa, jollakin toisella se on vasta kolmannessa jaksossa.

Kavereilta ja tutuilta suoraan ostetut käytetyt kirjat maksavat yleensä 10-20 €. Jos kirjaa ei ole päällystetty, me päällystämme sen heti, jotta kirja pysyy hyvänä.

Jos kyseessä on aine, jonka tyttö nyt jo tietää kirjoittavansa, menee kirja säästettävien pinoon. Niitä ei myydä eteenpäin, korkeintaan vuokrataan kurssin ajaksi käyttöön vitosella. Kirjat myydään eteenpäin vasta kirjoitusten jälkeen.

Jos kyseessä on aine, jota tyttö ei kirjoita, laitetaan kirja myyntiin kurssin päätyttyä ja siitä pyritään saamaan sama hinta, jolla se ostettiin. Kannattaa siis pitää kirjat hyvässä kunnossa! Kaikessa yksinkertaisuudessaan: ostetaan historian ensimmäisen kurssin kirja hintaan 15 € ja myydään se kurssin päätyttyä hintaan 15 €. Olemme tilanteessa plus-miinus-nolla.

Myytyjen kirjojen rahat laitetaan meillä ns. koulukirjarahapurkkiin. Ja kun tulee tarve ostaa jonkun kurssin käytetty kirja, otetaan raha purkista. Samoilla rahoilla pyöritetään siis käytettyjen kirjojen osto- ja myyntirumbaa. Suosittelen koulukirjarahapurkkia! Ei tarvitse aina olla etsimässä käteistä, kun pitää ostaa uusi käytetty kirja.

Matematiikan kirjat vuokrataan

Matematiikan kirjat me vuokrataan tytön kaverilta. Miksi? Tyttö tietää, ettei itse kirjoita matematiikkaa, joten ei ole tarvetta saada kirjoja omaksi. Ne, jotka matematiikan kirjoittavat, haluavat pitää kirjoistaan kiinni kirjoituksiin asti, joten hekään eivät niistä mielellään ennen kirjoituksia luovu, Mutta. Ne, jotka kirjoja itselleen kirjoituksia varten säästävät, vuokraavat niitä mielellään kurssin ajaksi jollekin, jotta saavat itse kirjasta maksamiaan rahoja takaisinpäin.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Toistaiseksi ainoa aine, josta meillä on käytössä pelkästään digikirja on äidinkielenoppikirja Särmä. Kirja itsessään on PAKSU ja painava, joten tyttö ei halunnut sitä ”raahattavakseen”. Kirjan hinta on jossain seitsemänkympin korvissa, mutta siinä pitää muistaa se, että ko. kirja on käytössä koko lukion ajan. Siinä ei siis vaihdu kirja jokakurssissa… paitsi työkirja. Työkirjat tyttö vuokraa kaverilta 5€/kirja. Tytöllä onkirjoihin etuosto-oikeus hinnalla, jossa huomioidaan vuokraus, sen jälkeen kun kaverin ylioppilaskirjoitukset on ohi.

Kirjoja voi myös lainata

Joihinkin kursseihin tyttö on saanut kirjan lainaksi joltain kaverilta. Harvinaista se on, mutta toisinaan sitäkin tapahtuu.

Muutamasta kirjasta hänellä on seuraavanlainen sopimus kaverin kassa: Tyttö on ostanut esimerkiksi biologian 2 kurssin kirjan kaverilta ja on luvannut lainata kirjan samalle kaverille siksi aikaa, kun hän lukee kirjoituksiin. Sen jälkeen meidän neiti myy kirjan eteenpäin.

Joitakin oppikirjoja on myös kirjastoissa lainattavana. Kymenlaakson kirjastoilla on netissä Kyytii-sivusto, Sieltä on helppo hakea, mitä kirjoja löytyymistäkin kirjastosta ja onko ne vapaana. Varauksen voi tehdä sivustolla ja kirjan voi myös tilata lähimpään kirjastoon.

Käytettyjen kirjojen saatavuus

Käytettyjen kirjojen saatavuus vaihtelee. Pakollisten kurssien kirjoja on liikkeellä ainakin täällä Kouvolassa melko hyvin. Kun taas syventävien kurssien kirjoja liikkuu huonosti. Ensinnäkin syventävillä kursseilla on vähemmän väkeä, kuin pakollisilla kursseilla. Toiseksi, jos opiskelija on ottanut itselleen jonkin aineen syventävän kurssin, on melko suuri todennäköisyys, että hän sen aineen myös kirjoittaa ja siksi pitää kirjasta kiinni loppuun asti.

Meillä haussa tällä hetkellä uskonnon syventävien kurssien kirjat. Tytön kaverilla olisi niistä ainakin yksi, mutta on vanhan LOPSin (lukion opetussuunnitelman) kirja, eikä siksi käy kursseille. Toisaalta ei kirjojen sisältö ilmeisesti ole paljoa muuttunut. Suomalaisessa kirjakaupassa tänään bongasimme käytettynä meillä haussa olevat kirjat vajaa 22 euroa kappale. Pöllöklubin tarjoushinta uusille kirjoille 31,80€/kpl (norm. 39,75€).

Löytyykö toinen tai molemmat (OPS2016)? Tarjoa!

Todelliset kustannukset

Kävimme tytön kanssa viime talvena juuri ennen yhteisvalintoja tytön edellisessä koulussa eli Urheilupuiston yläkoulussa kertomassa millaista lukio-opiskelu siihen mennessä oli ollut tytön itsensä näkökulmasta ja minun näkökulmastani äitinä. Sitä varten kasasimme PowerPoint-dialle siihen mennessä kertyneet opiskelukustannukset. Alla olevassa on siis kolmen jakson oppimateriaalikustannukset. Tytön koulussa on viisijaksojärjestelmä.

Huomioi, että pakolliset yhteensä -summassa on mukana tietokone. Ilman tietokonetta kustannukset kolmessa jaksossa ilman tietokonetta on 313 € ja siitä 72€ laitettiin kirjoja takaisin myyntiin. Jäljelle jää 241 €. Tyttö myi espanjan kirjan myöhemmin parilla kympillä, kun päättikin palata takaisin alakoulusta asti opiskelemansa saksankielen pariin. Jolloin kustannukset putoaa 221 euroon.

Näin meillä. Toivottavasti meidän vinkeistä on sinulle jotakin apua. Jos sinnulla on joku hyvä vinkki lukion opiskelukustannusten pienentämiseen, laita se kommentteihin!

Janna ja Säde