Portugalin Lagosin ihanat rannat

Wau! Siinä yhdellä sanalla kerrottuna koko päivä!

Sovimme eilen illalla Säteen kanssa, että hän saa aamulla nukkua niin pitkään, kun häntä nukuttaa. Ja Sädettähän nukutti! Minä olin hereillä kaksi tuntia ennen Sädettä ja mietin, että mihin aikani käyttäisin. Käytin aikani hyvin, eli menin takaisin nukkumaan 🙂

Olemme Portugalissa, Lagosissa. Eilisestä postauksesta puuttui kartta; mistä lähdettiin ja mihin päädyttiin…

Ennen puoltapäivää pääsimme liikkeelle ja ensimmäinen stoppi oli huikea Porto de Mos Beach. Kuvat puhukoon puolestaan.

Tuolta me tultiin.

Ja vielä se ranta jatkuu toiseen suuntaan!

Saimme rannalla kulumaan kaksi tuntia! Ei, emme käyneet uimassa, mutta kastuimme kyllä. Pari isompaa aaltoa yllätti, kun olimme rantavedessä uittamassa varpaitamme. Kävelimme rannan melkein päästä päähän. Säde teki rannalla kärrynpyöriä ja harjoitteli käsilläseisontaa. Yhdessä rakensimme kivitornin. Kuvia otimme PALJON!

Kun pääsimme takaisin rannan siihen päähän, jossa automme oli, menimme rantakahvilaan jääteelle ja jäätelölle sekä miettimään mihin ajetaan seuraavaksi.

Yhtään en laittaisi hanttiin, jos Mika ostaisi minulle,
eikun meille, asunnon tuolta! Merinäköala.

Google Mapsia kun katsoo, löytää sieltä kohteita, joissa on kameran kuva. Seuraavaksi suuntasimme sellaiseen paikkaan. Kohde oli Ponta de Piedade.

Olimme korkeilla rantakallioilla, joista oli huimat näkymät alas. Vuorotellen pelkäsimme toinen toistemme puolesta, kun kuvia otimme, vaikka emme edes uskaltautuneet ihan reunalle kameroidemme kanssa. Nauttikaa maisemista!

Kolmas kohde oli tämänpäiväisistä kohteista kaikkein huikein, upen ja mahtavin. Kauneudesta puhumattakaan! Praia do Camilo. Tämä ranta on itseasiassa se syy, miksi tulimme Lagosiin. Kun suunnittelin Portugalin reissua, katselin paljon kuvia ja rakastuin kuvaan, joka oli otettu tällä rannalla. Pakko nähdä paikka omin silmin! Tänään sen näin. Kyllä kannatti tulla! Tämä paikka ei olekaan sellainen johon pääsee autolla viereen. Noup. Sinne mennään portaita. Tämän tiesin etukäteen, mutta en portaiden määrää. 225 porrasta alas ja saman verran ylös. Säde laski! Huomenna sattuu Jannaa reisiin. Ja paljon. Mutta se oli sen arvoista!

Kallioon louhittua tunnelila pitkin pääsee toiselle pikkurannalle.

Kun kerran tultiin alas, on myös mentävä takaisin ylös.
Voi apua!

Nälkä. Se iskee aina joskus. Praia do Camilon jälkeen meidän kohdelistalla oli vielä yksi ranta. Sovimme Säteen kanssa, että ajetaan siihen suuntaan ja jos matkalla on ravintola, mennään syömään. Ei ollut, mutta siellä rannalla oli, tai siis rantakalliolla. Sinne siis.

Praia do Camillon seikkailun jälkeen olimme Säteen kanssa ihan märkiä ja hiekkaisia, kun olimme ottaneet hieman osumaa aalloista. Epäilen, että iltaisin kyseisessä ravintolassa käy aavistuksen verran edustavamman näköistä väkeä.

Tarjolla oli kalaa eri muodoissa. Säde valitsi grillattua lohta ja minä otin lohipastaa. Mielettömän hyvää! Siis todella hyvää! Jos Lagosiin joskus eksyt, käy ihmeessä syömässä täällä! Palvelu oli ihan huippua. Jälkiruokalistalla ei ollut mitään gluteiinitonta, niin tarjoilija kysyi Säteeltä haluaisiko hän mansikoita. Säde halusi. Ajattelin, että tuovat kokonaisia mansikoita kipossa, mutta ei. Niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin tuoreet mansikat, sai ihanan näköisen jälkkärin!

Ikkunapaikka, näkymä merelle.

Samaan aikaan kun me söimme, painui aurinko mailleen. Viimeiset kuvat on otettu iltahämärässä.

EDIT: Ravintolan nimi on MAR Restaurante Bar ja se sijaitsee rantakalliolla Student Beach’illä.

Muutama kierros kaupungilla kauppaa etsien. Kun sitä ei sokkona ajaessa löytynyt, laitettiin naviin Lidl. Vähän tarvikkeita ja suunnaksi majapaikka. En ymmärrä miten eilen tänne oli niin vaikeaa päästä perille. Tehtiin gaziljoona ylimääräistä mutkaa. Eilen illalla nukkumaan käydessä sitä Säteen kanssa ihmeteltiin, kun karttaa katsottiin. Tänään navi ei kierrättänyt meitä omituisia kujia pitkin ristiin rastiin, vaan pääsimme suorinta reittiä perille.

Vastapäinen talo. Tästä talosta ei ole kuvaa.
Toivottavasti muistan huomenna ottaa.

Säde katselee Netflixiä tai jotain. Kysyin, haluaako hän kirjoittaa, luottaa kuulemma äidin kirjoitustaitoihin. Oivalsin muuten tänään, että minä en ole katsonut Netflixiä enkä Elisa Viihdettä (en muuten edes tiedä toimiiko se täällä) koko loman aikana!

Huomenna meillä on tärkeä tehtävä hoidettavana. Ennen kuin lähdemme ajamaan takaisin Espanjaan, meidän pitää löytää Lagos-magneetti. Huomenna ajetaan Lagosista Fuengirolaan Casa Kummilaan. Säteellä on iso ikävä Samun tepsuttavia askeleita ja minä en malta odottaa, että pääsen näyttämään Rasmukselle kuvia Lagosin maisemista! Google Maps näyttää ajoajaksi 5 – 5,5 tuntia reitistä riippuen. Pit stoppeja tehdään sen mukaan, kun siltä tuntuuu. Varmasti löydetään matkalta jotain katsottavaa ja koettavaa. Kiire ei ole.

Joku saattoi juuri oivaltaa, että emme ole menossa Lissaboniin, kuten ensimmäisissä reissusuunnitelmissa oli. Päädyimme pari viikkoa ensimmäisten suunnitelmien jälkeen siihen, että emme halua istua autossa vielä kymmentä lisätuntia, vaan käytämme ajan mieluummin muuhun. Lissaboniin menemme ehkä joskus toiste.  Tai sitten emme. Aika näyttää.

Janna